Uusi blogi!

Hiphei ja oikein iloista pääsiäistä kaikille!
Pienissä suklaanhuuruissa päätin aloittaa tulevan kevään ja liikuntastudioni Wauhdin kunniaksi uuden blogin! Elämässäni tapahtuu välillä todella paljon asioita (ja välillä todella vähän) ja ajattelin, että olisi oikein mukava jakaa asioita kaikkien niiden kanssa jotka jaksavat minun horinoitani lueskella.
Olen 30-vuotias kirkkonummelainen naisyrittäjä joka päätti (jo ajat sitten), että jonain kauniina päivänä minulla on oma jumppastudio jonne kuka tahansa voisi tulla ja kokea liikunnan iloa. Itse en paljoakaan perusta isoista kuntokeskuksista ja niiden tunnelmasta ,joten halusin omasta paikastani viihtyisän, kodikkaan ja helposti lähestyttävän paikan. Wauhti avasi ovensa marraskuussa 2012 ja siitä lähtien elämäni onkin ollut melkoisen wauhdikasta ja tapahtumarikasta! Wauhtiin on löytänyt tiensä jo moni jumppaaja ja on ollut aivan mahtavaa huomata, että myös tälläiselle paikalle on ollut tilaus liikunta-alalla.

Itse vannoin aikoinaan etten koskaan lähtisi liikunta-alalle. Äitini aloitti 80-luvulla jumppaohjaajana ja sivusta seuranneena (minulla oli retkisänky jumppasalin nurkassa lapsena ja leikin käsi- ja nilkkapainoilla) ajattelin , että kyseessä ei oikeastaan ole oikea ammatti. En oikein koskaan tiennyt miksi ajattelin niin, mutta seurasin kuitenkin mielenkiinnolla äitini jumppaohjauksia, aerobic-kisoja sekä  äitini hetkellistä intohimoa myös kehonrakennusta kohtaan. Lapsuudestani muistan siis hyvin hielle haisevat kuntosalit, valkoisen magnesium-jauheen pölähdykset ja tonnikalan ja seitin hajut. Kasvoin myös keskellä tasatemmoitettua jumputusjumppamusiikkia jota kuuntelimme paljon kotona.
Taustani takia monesti mietin, että tulevaisuuteni oli varmaan jo tuolloin sinetöity, mutta itse halusin parikymppisenä ajatella jotain muuta ammattia itselleni. Siksi hain muutaman kerran yliopistoon lukemaan muutamaakin eri ainetta koskaan kuitenkaan pääsemättä sisälle.

Päätin kouluttautua välissä hotelli- ja ravintola-alalle tehdäkseni jotain hyödyllistä työ-elämässä. Pian kuitenkin selvisi, että intohimoni oli jossain ihan muualla. Ravintola-alan työstä eksyinkin pian Elixia-kuntokeskusketjun jäsenmyyjäksi, jossa tahkoin puolen vuoden ajan jäsensopimuksia Elixia Sellon ennakkomyynnissä. En kuitenkaan kokenut itseäni niin myyntihenkiseksi ihmiseksi, että olisin halunnut jatkaa toimessa. Valitettavasti olin hoitanut työni niin hyvin, että minua ei haluttu kouluttaa Elixiassa muihin työtehtäviin, joista olin oikeasti kiinnostunut. Myyntipäälliköksi olisin saattanut edetä mutta jumppaohjaajaksi minua ei haluttu.

Niinpä päädyin seuraavan ison ketjun palvelukseen eli CMS-klubin salille Forever Matinkylään. Forever Matinkylästä alkoi liikunnallinen tarinani ja pääsin kouluttautumaan ryhmäliikunnan ohjaajan ammattiin sekä ohjaamaan ensimmäisiä tuntejani. Ohjaajana olin alkuun aivan surkea. Minulla ei ollut hajuakaan ennakoinnista tai liikkeiden yhteensopivuudesta, mutta halusin niin palavasti alalle, että päätin harjoitella, harjoitella ja harjoitella. Sitäpaitsi päättelin myös, että positiivisella asenteella ja iloisella hymyllä saattaa saada ainakin jonkinverran anteeksi.
Forever Matinkylässä viihdyin pitkään, ylenin myöhemmin asiakaspalvelupäälliköksi, ohjasin kymmeniä ryhmäliikuntatunteja viikossa ja kouluttauduin sekä harjoittelin jatkuvasti lisää. Löysin kyseisestä paikasta myös tulevan aviomieheni.
Myöhemmin siirryin työtehtäviin kolmanteen ketjuun eli Ladylinelle Kivenlahteen, jossa pääsin vastaamaan ryhmäliikunnasta ja vihdoinkin toteuttamaan sitä puolta jonka koin (vuosien harjoittelun ) jälkeen omimmaksi alakseni. Ladylinelta uskaltauduin hypätä yrittäjäksi ja sillä tiellä olen nyt.

En siis koskaan ole käynyt esimerkiksi liikunnanohjaajan ammattikorkeakoulututkintoa, mutta se ei kuitenkaan estänyt minua perustamasta omaa jumppastudiotani. Olen vuosien varrella rampannut nimenomaan ryhmäliikunta-alan koulutuksissa niin tiuhaan tahtia, että koen ansainneeni kannukseni sitä kautta ja tietenkin myös kokemukseni kautta:) Monesti koen harmitusta siitä, että en voi sanoa olevani AMK-koulutettu liikunnanohjaaja, mutta toisaalta olen erittäin monipuolisesti koulutettu yhteen nimenomaiseen lajiin ,eli ryhmäliikuntaan:) Siksi oman jumppastudion perustaminen on aina ollut kirkkaana mielessäni ja  haaveissani. Nykyään saan olla erittäin onnellinen, että olen päässyt unelmissani näinkin pitkälle.

No niin, nyt tuli vähän raapusteltua omaa taustaani ja historiikkia, seuraavaksi taidan kirjoittaa enemmän Wauhdin alkuprosessista... tai jostain ihan muusta!

Iloista pääsiäistä!

t. Rouva Wauhti